sunnuntai 21. helmikuuta 2010

MamboMambo!

Eka malli löytyi! Kaksi SNYltä saamaani alpakkakerää pääsevät Tudora ruffiksi. Hiukan pitää vielä tutkailla tiheyksiä, mutta varmaan huomenna jo puikoilla tai jopa käytössä.

Yksi aatos lehtireunahuiviksi tahtoi puikoille ensin, kaverikseen tuli jo vähän marinoitunutta Mamboa.

Tasan kaksi kerää Novitan Mamboa, siis 200 g meni tähän lankaa. 8 puikot, Lehtimalli Oikein, nurin -kirjasta kohdasta pitsireunuksia (puuvillainen pyyhkeen reunaan). Ensin piti tehdä helmineule vain 4 s reunukseksi ja sileää välille, tuntui sittenkin tällä langalla paremmalta pelkkä helmineule lehtireunuksen kaverina. Päihin pätkä I-cordia ja yksittäinen lehti viimeistelyksi. Aloituspäähän poimin silmukat vastaavalle roikkujalle.
Oli niin kiire päästä sovittelemaan, että piti muinaistapaan höyrytellä lehdet "auki", kun tahtoivat kovasti rullautua. Just sopiva talvitakin alle, riittävän ohut paksusta langasta ja  isoista puikoista huolimatta.

Sitten tietty löysin sukulaisversioita Ravelrystä parikin lehtireunaista suosittua mallia. Tää on kumminkin ihan oma :)

7 kommenttia:

  1. Hieno oma malli - onnittelen! Enpä ajatellutkaan, että reunapitsejä voisi käyttää noin, hyvä idea.

    Kiva on Tudora Ruffkin - tuollaiselle on aina tarvetta.

    Hyvää helmikuun viimeistä viikkoa! terv. sny

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kiitos! Käytössäkin tuntui toimivan ihan toivotulla tavalla.
    Tudora Ruff jo nappia vaille valmiina, kivannäkönen! Hiukan ohuehko/turhantaipuisa nyt, ehkä vähän tanakampi lanka olisi parempi tai sitten pienemmät puikot. Lankaa meni vajaa kerä, siis alle 50 g. Ohjeessa 100 g. riittää vielä rannekkeisiin tää lahjoman osanen!

    Kiitos samoin, hyvää "etelänhiihtolomaviikkoa"!

    VastaaPoista
  3. Hyvännäköinen huivi. Mainio tuo blogisi nimi, kesti hetken ennen kuin tunnistin Sinut.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Inkeri! Nimen keksiminen on vaikeaa, yhtä hankalaa lasten ja blogien kohdalla ;)
    Nikki lainattu esiäiti Agatha Fineriltä (1784-1849), jonka kapioarkku "Maijan arkku" vuodelta 1807 kulkee perintönä aina vanhimmalle tyttärelle, oheen kuuluu Maria yhtenä etunimenä.

    VastaaPoista
  5. Onpa tosiaan mielenkiintoinen malli ja idea. Upee lanka ja väri!
    (Nimen keksiminen oli hirveen vaikeeta juu.)

    VastaaPoista
  6. Hienoa työtä! Bloginimesi tarina on mielenkiintoinen. Laita se ohje vaikka Ullaan, jos voit.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kannustuksesta, MysteryKnitter! Pitää miettiä ja koeneuloa tuota huivia. Paksun langan huivimalleja ei taida olla liikaa, se isompi versio piti tehdä jo viime talvena :)

    VastaaPoista