keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Living in Colour :)

Kevään korvalla vapun maissa oli Lahden taidemuseolla vilskettä. Oli Marianne Valolan ideoimat Living in Colour -kuvasarjan kuvaukset.  Mariannen blogissa on pari postausta näihin liittyen. www.mariannevalola.com (22.9.20138.10.201318.10.2013 ja 19.10.2013)
Tässä pukukokonaisuudessani lainattu Sulkavan kansallispuvun hamekankaasta tehty karkauspäivän hame, oma punajuurenpunainen pelimannin parempi pitsihuivi ja oma valkoinen ei-kansallispukupaita, sukat osuivat sävyltään sekä huiviin että hamekankaan raitoihin mainiosti, kuvan ulkopuolelle jäivät viininpunaiset reikäkorkoiset kengät.
Oli hauskaa. Vuorelman väkeä, uusia ja vanhoja tuttuja :) Näistä on kuulemma näyttelykin tulossa!
Siis Marianne Valolan Living in Colour -kuvasarja 2013, kuvaaja Jonna Monola, meikki ja hiukset Aino-Maaria Virkkunen.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Pitsiä ja radioaikaa

Pitsinen huivi valmistui joskus aikoja sitten, löysin nyt syyslomalla ja pingotin. Fame Trend Paljettia tässä on 59 grammaa, puikot luultavasti 3½ mm. Langan ostin Kotiteollisuusliike Sukkulasta Riihimäeltä viime syksynä ja mallikin oli muistaakseni sieltä. Epäsymmetrinen on huivi, ensin sileää oikeaa, toisesta reunasta poimittiin silmukat avoreunan jatkoksi ja pitsi tehtiin viimeiseksi. Tunnistaako joku mallin?

Tähän lauantaihin heräilin tavalliseen tapaan rauhassa, YLE Radio Suomi auki, Suomi soi, toimittajana Josper Knutas. Yhtäkkiä kuului kummia. Siirryttiin Hämeenlinnasta naapuripitäjään, hetken kuluttua mainittiin jo oma nimikin ja sitten soi meidän uudelta levyltä Muistojeni laulu! YLE Areenalta ohjelma on kuunneltavissa 25.11.2013 saakka, meidän biisin juonto alkaa kohdasta 13:14

Osui hyvään saumaan tämä radioaika. Pari viikkoa sitten ilmestyi Suomen Harmonikkaliiton jäsenlehti. Toiminnanjohtaja Kimmo Mattila esitteli ja arvioi uusia äänitteitä. Oli ilmeisesti pitänyt kuulemastaan :)

Viikon päästä päästään soittamaan ihan oikeasti levyn taustabändin kanssa Hollolassa. Ikivihreät suosikit - Erkki Friman 45 soivaa vuotta -konsertin solistivieraina Kauko Simonen, Eila Pienimäki, Eki Jantunen ja me. Hieno konsertti tulossa!

Syyskauden keikkakalenterissa on vielä itsenäisyyspäiväkonsertti Hausjärvellä ja tapanintanssit Orimattilan Kehräämöllä. Pientä vilinää satunnaisella pelimannilla :)

torstai 17. lokakuuta 2013

Syyslehtisukat / Autumn leaves socks

Syksyn lehdet hyppäsivät puista suoraan mun sukkiini :)
Vuorelman Veto -langassa oli aivan täydellinen sävy. Ihana lanka kaikin puolin. Menekki oli 87 grammaa. Magic loopilla ihan perinteiseen suuntaan KntiPro 3,0 mm pyöröillä tein, siis molemmat sukat kerralla, samassa vaiheessa kumpikin, kesken tai valmiit. Kantalapun reunasilmukoiden poiminnassa apupuikkona oli 3 mm palmikkopuikko, kun reissulle ei muuta sattunut mukaan. Aloitukseksi kudoin kolme kerrosta 4,0 mm kanttisilla (vastaa 3,5 mm pyöreitä) sukkapuikoille, ei kiristä sukan suu. Koko on 40G. Malli on Oi ihana toukokuu, Tiina Kuun ohje. Kantalapun tein puolipatenttina ja 6 krs ohjetta korkeammaksi. Kantalapun reunoista poimin silmukat niin, että hulpioreuna jäi päälle (polvareista lähtien olen Kottbyn ohjeella tehnyt). Kärkeen nauhakavennus, jonka silmukoin vaakasuuntaa.

Puikot ovat olleet levossa pitkään, hiljalleen heräillen takaisin lankojen maailmaan. Pelimannihommat vievät edelleen: lokakuun alussa Lokakuun loiskeita koko viikonloppu Lappajärvellä, viime viikonloppuna irlantilaisen kansanmusiikin kurssilla Järvenpäässä ihan uutta oppimassa, tänä viikonloppuna kaksi juhlakonserttia, lauantaina juhlitaan soittaen harmonikansoittajia Heinolassa ja sunnuntaina laulaen paikallista mieskuoroa omalla kirkonkylällä.

Autossa on talvitassut alla. Uudet sukat. Muutama kirja odottamassa syysloman alkua - loman, jolle ei ole mitään virallista ohjelmaa suunniteltuna! Loma saa tulla. Ja talvi.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Ka'ana Shawlette

Kesäsiivoilu kannattaa - löytyi jouluviikolla tehty Ka'ana Shawlette :) Olin pingottanutkin, mutta jäi jostakin syystä esittelemättä. Valmistui 22.12.12 Rare Exports -elokuvan aikana, vaikka suunnittelin tätä joulunpyhät tekeväni. Tein tarpeeksi isoa, tuli vähän liiankin reilu. Tein ainaoikeaa osuutta 29 toistoa ohjeen mukaan (329 s) noin 160 grammaa/415 metriä oli lankaa siinä vaiheessa mutkilla.

Malli: Ka'ana Shawlette, suunnittelija Jennifer Weissman
Lanka: 280 grammaa Pirtin kehräämön karstalanka 180 TEX  x 2, värjäystä varten ostin joskus aikoja sitten
Puikot: 6 mm KnitPro Cubics ja riittävän pitkä vaijeri
Valmiit mitat:
- korkeus keskeltä selästä 57cm (on ok)
- niska-kärki 106 cm
- keskitakahelma-kärki 134 cm

Lanka neuloutui hyvin, kuvio näkyy mainiosti, on pehmoinen kaulallakin, malli on helppo ja mukava, mutta tämän käyttäminen on hankalaa, kuunsirpit eivät vain päälleni istu. Suorana harteilla ollessa hännät roikkuvat puoleen sääreen, kuvio piiloutuu häntien kiertyessä. Tuubintapaisesti käärittynä toimii jollakin tavalla, muttei mahdu takin alle. Kaunis ja lämmin. Pitänee tehdä pienempi ja miettiä sisäkaarteen oikomista hiukan. Jos osuisi paremmin shawlette-kokoon, eikä olisi tämmöinen puolijoukkueteltta taas.






torstai 18. heinäkuuta 2013

Hetki onnesta ja muita kesäisiä soittoja

Neulekielto on pitänyt, soiteltu on senkin edestä. Yhdet palmikolliset rannekkeet silkki-alpakkasekoitteesta 3 mm kanttipuikoilla ovat olleet työn alla joulukuusta saakka...

Heinäkuun eka viikko meni Ikaalisissa Sata-Häme Soi -talkoissa. Hienoa oli: perinteisten lisäksi kuultiin mm. Emma Salokoskea, Ulla Tapanista ja Nasevia Kurttuja sekä Ppokaa ja Sam Huberia. Huikeita elämyksiä oli SHS-viikko täynnä! Muutama maistiainen löytyy Sata-Häme Soin YouTube-kanavalta.

Kaustisella oli sentään mukana valkoinen pelimannihuivi, tarpeen olikin, kun oli viileähköt illat.

Tiistai oli Kaustisen reissun jännittävin päivä: olin ilmoittautunut suorittamaan Suomen Kansanmusiikkiliiton pronssista pelimannimerkkiä. Merkkisuoritusta varten piti laatia 20 kappaleen lista määrättyjä tahtilajeja, näistä tuomaristo valitsi 4 esitettäväksi ilman nuotteja ja pitihän ne kappaleet osatakin. Pienellä riskillä listani tein, sinne jäi 22 kappaletta. Soitettaviksi sain Vetan masurkan, Nuottamarssin ja Koskisen Sakarin valssin, neljäntenä suoritusosiona pääsin säestämään ystäväni Astan laulua, Hetki onnesta -valssi oli aikanaan kulkeutunut Kangasniemelle Tammisaaren vankileiriltä ja muistitietona säilynyt. Hengissä selvisin, en muista milloin olisin noin paljon jotakin soittoa jännittänyt. Pronssimerkkiä ylpeänä kannan, onhan se eka todistukseni musiikkiasioissa :)

Muutkin esiintymiset menivät mukavasti: soiteltiin Kiilanokan pelimannien porukalla, olin säestämässä Asta ja Tapsa Lahikaista ja merkkisuorituksilta tuli haitarikaveriksi vielä kultamerkin hienosti suorittanut Terttu Turusta. Hetki onnesta -valssi tallennettiin myös kansanmusiikkiarkiston kokoelmiin. Yhteensä 13 keikkaa lauantaista perjantaihin, merkkisuoritus ja puskasoitot päälle. Yli-innokas talkoopelimanni sai palkakseen lähinnä relaksantteja ja kipulääkkeitä. Ensi vuonna viisaampana, kai...

Kaustisella menetin sydämeni ihan täysin yhdelle pelimannille. Varoitan, rakkaat neuleystäväni...
Ihan supertyyppi tämä 9-vuotias nuorimies, laulaa, soittaa komeasti viulua ja asuukin näköjään melkein naapurissa, vaikken ole ennen tuntenut. Äidin ikäinen ja kokoinen fanikin kelpasi tälle pelimannille mainiosti ;) Pitää tutkia tarkemmin naapuripitäjien opistotarjonnat ensi syksynä...

Kappalelistani merkkiä varten näytti tältä:

Marssi: Nuottamarssi
Polska: Kruunu-Marjaanan polska
Valssi: Hopeahäävalssi, Koskisen Sakarin valssi , Hetki onnesta (myös säestys), Lemmen valssi , Sininen huivi
Sottiisi/jenkka: Einonpojan sottiisi, Jätkän lauantai , Mannakorven mailla , Matalan torpan balladi , Ellin boksissa
Masurkka: Kulkurin masurkka, Mimmi , Duudillandei , Vetan masurkka
Polkka: Lukkari-Heikin polkka, Wennströmin polkka, Heikkilän polkka , Tuusulan polkka
Poloneesi sävel: Lundgrenin marssi Lohjalta

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Lopulta valmista!

Kevät on kulunut tiiviisti käsillä tehdessä. Tulokset julkaistaan huomenna sunnuntaina. Paikallisissa ja alueellissa lehdissä on viimeisen viikon aikana näkynyt, että meidän uusi levy on valmistunut. Kuva on viime tiistailta, kun laatikot noudettiin. Torstaina pääsin Järviradion suoraan lähetykseen ja Järviradio soitti 5 raitaa uudelta Satu vain -levyltämme. Onnistuin myös liki mahdottomassa: Yle soitti maakuntaradiossa uutta harmonikkalevyä ihan normaalissa päivälähetyksessä!

Levy julkaistaan sunnuntaina 9.6.2013 klo 16-21 tanssien merkeissä nostalgisella Sotkalinnan lavalla Rengossa. Siellä on tilaa tuhannelle tanssijalle, joku taannon valitteli, ettei meidän tansseissa mahdu tanssimaan, nyt pitäisi tilan riittää! Tarkemmin levyst ja touhuista Lopen Harmonikkojen kotisivuilla. Kesän aikana tanssitetaan ainakin Tuusulassa, Ikaalisissa, Helsingissä ja Lopella, syksyllä poiketaan konserttivieraina Hollolassa ja Heinolassa. Keikkakalenteri löytyy myös tanssi.netistä. Mukavaa vilskettä :)

Niin että kukkamekkoa kehiin ja Sotkaan sunnnuntaina :)

Ps. Uutta levyä voi tilata myös sähköpostitse Agathan kautta.


perjantai 5. huhtikuuta 2013

Hiljaista? Hämeen puvusta kiinnostuneita?

Hiljaiselolta on näyttänyt täällä blogin puolella. Muuten vilskettä, enimmäkseen töissä ja soitoissa. Maaliskuu oli kovin soitannollinen. Ensin Harmonikkaristeilyllä kaksi keikkaa, siis Silja Europalla oltiin keikalla, kovasti treenejä, su 17.3. harmonikanpäivän konsertti, jossa soiteltiin mm. Mustalaisruhtinatarta.

Soittolistalla pari muutakin konserttiotosta. Vähän juttua ja pari kuvaa on yhdistyksen kotisivuilla.

Studiolla vietettiin ke 20.3., purkkiin saatiin koko orkesterilla kahdeksan biisin verran oikeasti orkesterisovitettua aineistoa, johtajana ja sovittajana Erkki Friman. Sitten käytiin soittamassa päivätanssit Orimattilan kehräämöllä. Ja vielä toisena pääsiäispäivänä perinteisesti kuntotanssitettin meidän kylän seurantalolla. Ja mehän ollaan siis harrastajaryhmä, jonka kaikki jäsenet tekevät leipätyönsä muualla kuin musiikin parissa :)

Huhtikuussa mennään toiseksi päiväksi studiolle, pienryhmiä ja solisteja, kahdeksan biisiä niillä myös. Levyn pitäisi olla kesäkuuksi kunnossa. Legendaarinen Sotkalinnan tanssilava Rengosta (eiku nykyisestä Hämeenlinnasta) on varattuna levynjulkaisutansseja varten su 9.6.2013. Jännää!!!

Käsityöt ovat jääneet vähän vähemmälle, kun fysioterapeutti kehotti pitämään sapattivuoden tietokoneen käytöstä, jotta saadaan kädet kuntoon. Sitten hän muisti muut harrastukset, kutomiset ja soitot. Jotain piti jättää ja puikot ovat olleet aika lailla levossa nyt keväällä.


Pelimannijuttujen takia innostuin metsästämään kansallispukua, oma äidintekemä on tyttärelle sopiva nykyisin. Huusin huuto.netistä 44-kokoisen uudemman mallin Hämeen puvun, jossa myyjän mukaan oli saumavarojakin mukavasti muokkausta varten. Eipä ollut. Meillä ei ole ketään tämänkokoista käyttäjää nyt eikä luultavasti tulossakaan.Vuorelman mittataulukon mukaan 44:n ry 100 ja vy 82.
Puku on ammattiompelijalla teetty reilu 20 vuotta sitten 165-senttiselle käyttäjälle. Mukana tanu ja 38-kokoiset Töysän mustat supikkaat. Puku on uutta vastaava. Tämä olisi myynnissä, Vuorelman tarvikkeiden hinnalla (790 e) valmis puku + supikkaat.

torstai 7. helmikuuta 2013

Sukkia rintavalle


.. siis jalalle. Pari paria varastontyhjennykseksi, lankoina sammalenvihreä 7 veljestä ja harmaa Laurin villalanka. Tiedän, että 7 veljestä todennäköisesti nuhjaantuu muutaman käytön jälkeen mahdottomaksi. Laurin villalanka tuntui tehdessä mukavalta, uusi tuttavuus, käyttökokemuksia ei vielä ole.

Rintavalle jalalle laitoin otsikkoon. Mitä eroa perusohjeeseen?
Oikeastaan vain muutaman kerroksen korkeampi kantalappu. Pari laiskan muijan konstia tässäkin, pääosin perinteisen ohjeen mukaan.
  1. Luon silmukat neuloen, joskus puoli numeroa suuremmilla puikoilla, jotta joustaa varmasti. Yksi ylimääräinen silmukka, jotta saa yhdistettyä pyöröksi hyvin. Linkissä olevasta Käspaikan ohjeesta poiketen nostelen uudet silmukat kahden edellisen välistä enkä viimeisimmän silmukan sisältä.
  2. Neulon ekan kerroksen tasona ja jaan silmukat samalla neljälle puikolle. Yhdistän pyöröksi kerroksen lopussa, neulon sen ylimääräisen yhteen ekan neulotun kanssa.
  3. Neulon pari kerrosta resoria. Siirrän silmukat pyörölle magic loopia varten. Aloitan toisen sukan samalla tavalla.
  4. Magic loopilla varret sopivaan mittaan. Raidat ja muut tulevat automaattisesti samoihin kohtiin. 
  5. 2-4 kerrosta sileää oikeaa ennen kantalapun aloitusta. Magic loop -versiossa teen kantalapun heti kerroksen alkuun. Lisään yhden silmukan ekalla sileällä kerroksella keskelle tulevaa kantalappua, neulon edellisen kerroksen silmukan, tulee varsin näkymätön lisäys. Parittomalla silmukkamäärällä saa siistimmät kantalapun reunat.
  6. Kantalapun neulon magic loopissakin sukkapuikoilla. Puolipatenttia, jonka teen Käspaikan ja Novitan ohjeista poiketen: nostan kerroksen ekan silmukan, neulon oikean kerroksen kokonaan, nurjalla nostan ekan, neulon yhden ja nostan joka toisen, nurjan kerroksen kaksi viimeistä neulon. Tässä tulee se rintavan extra: kun yhdellä puikolla oli13 silmukkaa (siis yhteensä 52 s), tein kantalappuun 2 x 16 kerrosta.
  7. Kantapohjakavennukset normaalisti 3-jakoisesti, kolmeen osaan kantalapun silmukat, jos ei mene tasan, niin keskimmäiseen osioon eniten silmukoita. ylivetokavennus oikealla ja 2 nurin yhteen nurjalla siinä osioiden rajalla.
  8. Kantalapun reunasilmukat poimin Kottbyn blogista opitulla tavalla, nurjalta puolelta, jolloin hieno hulpioslmukoiden ketju jää kauniisti pintaan. Oma sovellus on, että pujottelen yhden sukkapuikon joka toisen reunasilmukan yli ali ennen poimintaa. Sitten koukin nurjan puolen kautta silmukat. Näissä sukissa poimin 16 silmukkaa. Tätä tekniikkaa opettelin polvisukissani lokakuussa 2011, sen jälkeen en ole muulla tavalla tehnytkään.
  9. Magic loopin pyörön onnistuin saamaan "väärään asentoon" kannan kohdalla, ja molemmissa sukissa, piti siirtää odottaneet silmukat sukkapuikoille. Neuloin yhden kerroksen kokonaan sukkapuikoilla ja siirsin vasta sitten takaisin pyörölle. Pyörölle siirtäessä lisäsin molempiin sukkiin silmukkamerkit kiilakavennusten kohdalle, ei tarvitse erikseen laskea.
  10. Kantapäät tein yksitellen, ensin laput molempiin, sitten kantapohjan kavennukset, poiminnat. 
  11. Kiilakavennukset vanhan perinteisen mukaan: ensin joka kerroksella, sitten joka toisella, joka kolmannella, jne, kunnes kaikki ylimääräiset on kavennettu pois. Jalkapohjaan jää se yksi ylimääräinen, antaa olla siellä.
  12. Omaan jalkaani (40) tulevan sukan tiedän olevan kärkikavennusta vaille, kun jalkaterän pituus on yksi tavallinen sukkapuikko (20 cm).
  13. Kärkikavennukset teen nauhakavennuksena, kaksi välisilmukkaa ja kavennukset molemmin puolin. Ensin joka toisella kerroksella, kunnes jäljellä on puolet "yhden puikon" silmukoista, sen jälkeen joka kerroksella.
  14. Silmukat päättelin silmukoiden, suunta niin, että kavennusnauha jatkuu katkeamatta poikittain. 
Nämä kaksosparit kokoa 43-44, silmukoita oli 52, kantalapussa 32 kerrosta ja reunasta 16 silmukkaa. En saanut kahta 150 g kerää ihan kokonaan tuhottua, aika liki sentään, pienet nyssäkät (3-5 g) jäi molemmista väreistä.

Kuvat tänään vähän sitä sun tätä. Oletteko koskaan kuvanneet täysin pimeässä, tabletilla, käsikopelolta kohdistaen ja sitten hienoja automaattisalamalaukauksia ihaillen? Kannattaa kokeilla, tää oli oikeastaan aika hauskaa ;)

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Kotoista ohrattoa ja tanssittavaa

Kehiteltiin kuvaajatyttären kanssa risotonsukuinen keitelmä. Ihan syötävää tuli. Muistilapuksi:

  • 3 dl mummulan ohraryynejä (liotus kylmässä vedessä n. 4 tuntia, noin kaksinkertaiseen tilavuuteen)
  • 1,5 l vettä keittämiseen
  • 1 isohko porkkana
  • ½ pientä lanttua
  • ½ palsternakkaa
  • 1/4 selleriä
  • 1 isohko sipuli
  • 2 x 350 g pippurimarinoituja kanasuikaleita
  • mausteiksi: ruohosipulia, mustapippurirouhetta, valkopippuria, aromisuolaa

Ohraryynit kiehumaan reiluun vesimäärään (meillä oli 3 litran kattila). Juurekset n. 5 mm kuutioiksi, pannulle ensin porkkanat ja lantut ruskistumaan, muut juurekset n  5 minuutin kuluttua pannulle. Ruskistetut juurekset ohrakattilaan kiehumaan. Kanasuikaleet pannulle ruskistumaan, sieltä kattilaan muiden kaveriksi. Mausteita sopivasti. Haudutellaan, kunnes koostumus sopiva ja ainekset sopivan kypsät.
Tätä taidetaan tehdä joku toinenkin kerta - lähiruokaa :)

Käsityörintamalla menossa vain perussukkia, niitä en tällä kertaa postaile. Ehkä joku toinen kerta.

Soitoissa sitten vähän vilkkaampaa. Ollaan harmonikkaporukalla tekemässä levyä kevään aikana. Julkaisutansseihin kesäkuun toiseksi sunnuntaiksi on varattu naapuripitäjän puolelta reilummankokoinen Sotkalinnan tanssilava, jotta mahtuu väki kunnolla pyörähtelemään. 16 kappaletta hyvin tassun alle sopivaa tanssittavaa on purkkiin menossa, puolet 13-henkisellä harmonikkaorkesterilla, toinen puoli pienemmillä kokoonpanoilla, taustalla 4-miehinen komppiryhmä. Esimerkiksi tämä Kesäsaaren valssi soitellaan kvartetilla. Kaikkia perinteisiä sortteja soitetaan, masurkat ja polkatkin juuri sopivilla tempoilla :)

Seuraava pelimanniretki suuntautuu Ikaalisten kylpylään ja Kyrösjärven maininkeihin 1.-3.2., paljon soittelua ja mukavaa seuraa. Jos olette liikkeellä sillä suunnalla, vanhassa ravintolassa on pelimannien meiningit.

Harmonikkaporukan seuraava keikka on Silja Europalla! Suuri Harmonikkaristeily kokoaa laivallisen harmonikkamusiikin ystäviä 3.-4.3.2013. Me soittelemme konserttipätkän su-iltana aulassa ja yhden tanssipätkän maanantaina. Viime vuonna oltiin ja kivaa oli :)

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Riemukas Rumpurähinä Riihimäellä

Päädyin videokameran kanssa joulukuussa 2012 Riihimäen kansalaisopiston juhlasaliin. Tunnelma oli katossa jo ennen tilaisuuden alkua. Reilun tunnin ajan kuultiin upeaa rumpuimprovisaatiota kahden ryhmän voimin. Tallenne on kahdessa osassa:


Hyvinkään Mölytoosa haastoi Riihimäen TomTomin Rumpurähinään. Molempia ryhmiä ohjaa Osmo Liikanen. Lämmittelyrummutusten jälkeen nautittiin Menu, edettiin Kysymyksiin ja vastauksiin, sooloesityksiin ja vuoropuheluun, loppuhuipentumana kumpikin ryhmä pääsi säestämään tanssitaiteilija Riku Koskisen improvisoitua tanssia.

Tuomaristokin oli aivan A-luokkaa: Aku Hirviniemi, Antti Kaikkonen ja Anssi Känsälä. Hurja oli tuomariston tehtävä, monimuotoista ja monipuolista ohjelmistoa oli tarjolla. Tiukka kisa päättyi tasapeliin. 

Näitä soittajia pääsee pian kuulemaan muuallakin: Riihimäen Kehitysvammatuen tukema TomTom-rumpuryhmä esiintyy Finlandia-talossa la 26.1.2013 klo 14 Kehitysvammaisten taiteilijoiden konsertissa.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Punajuurenpunaista pelimannin pitsiä ja pari muuta

Voitin Mervillan arvonnassa vyyhdin upeaa villa-pellavalankaa, väriksi valitsin punajuurenpunaisen. Lanka tahtoi ihan selvästi Pelimannin pitsihuiviksi. Puikot 5 mm KnitPro Cubics (vastaa 4½ mm tavallisia), Evilla Wool/Linen 8/2 -lankaa kului 175 grammaa (700 m), koko: takakorkeus 73 cm.

Pelimannihuiveja on jo kaksi aiempaa versiota, valkoinen tavallisesta sukkalangasta ja ruskea rustiikimmasta Nepalin villasta. Yhteinen nimittäjä on muoto: selässä kuviopaneeli, sivuhännät niin pitkät, että riittävät isollakin ihmisellä edestä ristiin ja selän taa solmuun. Käyttöhuiviksi tämäkin on tehty. Puvustuksesta tulee vähän mieleen Vaahteramäen Eemelin äiti, ihan hyvä niin :)

Yksi pikkujuttu kyllä kävi tämän huivin mitoituksessa. Tarkoitus oli, että etuhännät yltävät noin puolisääreen, jolloin huivia voisi hyvin pitää aukikin. Ei auttanut pingotuskaan, tämän langan silmukat ovat mieluummin leveät. Hännät yltävät edelleen reilusti lattialle saakka, niskasta etuhännän kärkeen 170 cm. Käyttö siis jatkossa boleromalliin solmittuna (hännät riittävät reilusti uudelleen eteenkin) tai pelimannimekon vyölle viriteltynä tai jotain.


Pelimannihuivien sarja jatkuu vielä Pelimannin paremmalla pitsihuivilla, kunhan sopivan langan löydän. Tällä kertaa tein jo kunnolliset muistiinpanotkin, ohje olisi oikeastaan puhtaaksikirjoitusta vaille valmis.
Joululomalla lopulta sain aikaiseksi toisellekin haitarille torkkupeiton. Ei voi kutoa tätä, ei saa jäädä langat kiinni mihinkään. Eurokankaasta löytyi upeaa onteloksi kudottua verhoilukangasta, riittävän tuhtia lievään pehmustamiseen ja värikin ihan just oikea. Muotoon ompelin, muutaman minuutin homma, ryhtyminen vain välillä kestää.
Vielä kolmas punainen joululoman päätteeksi. Aina samat jutut jossain kohtaa talvea :)

Ai niin, kiitos supikaskommenteista :) Ne on vaan niin ihanat! Taidan ottaa huomenna töihin sisäkengiksi ja kokeilla illalla toimivatko jumppatossuina ;)