sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kelloseppää etsimässä

Blogisiivoiluja, löytyi muutama vanha luonnos, tämä on maannut 3½ vuotta odottamassa. 

Helmikuussa 2012 olin luonnostellut varsin pitkälle sukututkimusjuttuani. Olen siis etsimässä vahvistusta mummuni isän Juho Alfred Simolan taustoihin. Hän oli avioton lapsi, syntyi 1869 Tammelassa, kastetuissa lukeee: siltavouti Simolan piian Tilda Ulrikan poika (avioton, isän nimeä ei annettu)

29-vuotias siltavouti Simola oli jäänyt leskeksi lokakuussa 1867, kaksi pientä lasta. Virka muuttui marraskuussa 1968 aliupseerista siltavoudiksi ja asemapaikka vaihtui Vanajasta Tammelaan. Kolmekymppisen lesken talouteen piiaksi lähti Vanajasta 20-vuotias Tilda Ulrika Villentytär. Muita henkilöitä ei taloudessa kirkonkirjojen mukaan ollut. Äkkinäisen laskutoimituksen perusteella isävaihtoehtoja ei kovin montaa ole, koska lähtivät 11.11.1868 Vanajasta, siltavouti, pikkupojat ja piika. Piika sai pojan 4.9.1869 Tammelassa. 

Isovaarini Juho Alfred käytti sukunimenään Simolaa, oli käsityöläinen hänkin, puuseppä. Avioitui 1895 Lopelle, nuoren sepän lesken Eva Gustavan kanssa kanssa. Yhteisiä lapsia syntyi kaksi.

Siltavoudin aviolapsista toinen oli kelloseppänä ensin Hangossa, sitten Helsingissä. 

**

Parina päivänä on jääneet neuleet vähemmälle, aikaa vierähti jokunen tovi Hämeenlinnan maakunta-arkistossa vanhoja kaivelemassa. Yhden käsityöläisen jäljillä tällä kertaa. Aloitetaan hiukan kauempaa:

Karl Zefanias Simola syntyi 27.7.1865 (kastettiin 30.7.1865) Vanajassa Rastilan Rekolassa aliupseeri Karl Simolan ja vaimonsa Lovisa Lindforsin esikoisena. Perheeseen syntyi toinen poika Magnus Brynolf 20.8.1867. Äiti-Lovisa kuoli 1868. Isä-Karl muutti leskenä (mk nro 18 / 23.10.1868) 3- ja 1-vuotiaiden poikiensa kanssa Tammelaan siltavoudiksi. Samaan osoitteeseen matkasi myös Rastilan Rekolan piika Ulrika Matilda Wilhelmintytär (mk nro 29 / 7.11.1868). Saapuivat yhdessä Tammelaan 11.11.1868 numeroilla 59 ja 60, asettuivat Tammelan kylälle, sama paikka seuraavassa rippikirjassa.

Karl Zefanias muutti 1879 Forssan kehräämölle töihin. Vuonna 1882 siirtyi takaisin Tammelaan, oppipojaksi kelloseppä Johan Rönnille (s. 1.9.1854 Rauma) Tammelassa. Vuonna 1887 muutti Linikkalaan, tittelinä edelleen kellosepän oppipoika. Rippikirjan mukaan entinen kellosepän oppilas muutti 30.7.1888 Tammelasta Hankoon (Tammelan muuttokirja nro 80/17.10.1888).

Tämän päivän (23.2.12)  löytö oli, että Hangossa Karl Simola teki 6.8.1888 elinkeinoilmoituksen, aloitti kellosepänliikkeen omalla nimellään. (lähde: Hangon raastuvanoikeuden arkisto, HMA)

Oletin löytäväni myös ilmoitusluettelossa mainitut 4 liitesivua, mutta niitä ei Hangon raastuvanoikeuden arkistosta tämän päivän haarukoinnilla löytynyt.

Kellosepän sälli (kisälli) Kaarle Zefanias Simola Hankoniemeltä vihittiin Akaassa 22.11.1888 Toijalasta olevan neitsy Sofia Aleksandra Wahlmanin kanssa avioliittoon. Esikoinen syntyi ja ylpeät vanhemmat ilmoittivan Aamulehdessä ja Västra Nylandissa terveen pojan syntymästä elokuussa 1889.

Seuraavana vuonna 1890 oli toisenlaiset ilmoitukset. Kuulutettiin velkojainkokousta, konkurssihuutokauppaa ja pesäeroa, mm. Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä 4.2.1890/28 s. 3 ja 6.2.1890/30 s. 4, samat ruotsiksi Finlands Allmänna Tidningissä samoina päivinä.  
Konkurssihuutokauppa Hangossa 4.3.1890, ilmoitus Västra Nyland 25.2.1890: "Auktion. Tisdagen den 4 nästiostundande Mars k. 10 f. m. försäljes genom offentlig auktion, som förrättas i gården N:o 14 vid Boulevardsgatan, Urmakaren Karl Simolas konkursmassa tillhörig egendom, bestående af 27 st. fick- och väggur, ett parti urkedjor, armband, broscher och medaljonger, diverse urmakerimaterialer; bord, stolar, skåp, lampor, linne- säng- och gångkläder m. m. hvarom hugade spekulanter härmedelst underrättas. Hangö den 15 Febr 1890. Ex officio: Hugo Lindgrén.

Näihin liittyviä papereita yritin tavoittaa, mutta eivät tänään haaviini osuneet.

velkojainkokous 30.6.1890 klo 7 jpp.
Tuomio julistetaan 23.6.1890 (ilmoitus)

Kovin pian kesäisen pesäeron ja konkurssikuvioiden jälkeen syntyi seuraava yhteinen lapsi, jo tammikuussa 1891. Hiukan vaikuttaa suunnitelmalliselta. Lisää lapsia syntyi ja kastettiin eri puolilla Suomea. 1897 perhe (5 miehenpuolta ja 2 naisenpuolta) muutti Helsinkiin. Karl Simola avasi siellä kellosepänliikkeen osoitteessa Uudenmaankatu 14. Säännöllisesti oli mainos Veljeys-lehdessä. "Kelloseppä Kaarlo Simola, Uudenmaank. 14. Telef. 5141. Tunnollinen työ! Kohtuulliset hinnat!" (esim. Veljeys 1.11.1907/43).

Juuri osui Sanomalehtikirjastosta tulipalouutinen Hufvudstadsbladetista 11.1.1907.

Helsingin Sanomissa 14.4.1909 /84 nuorsuomalaisten ehdokkaita vaalilautakuntiin. Aänestysalueella 23 kelloseppä Kaarlo Simola, Kruunuvuorenkatu 13. Rouva Aleksandra Simola kiersi ahkerasti puhujana mm. raittiustilaisuuksissa ja nuorsuomalaisten tilaisuuksissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti