Viivastolla

Kehiteltiin kuvaajatyttären kanssa risotonsukuinen keitelmä. Ihan syötävää tuli. Muistilapuksi: 3 dl mummulan ohraryynejä (liotus kylmässä vedessä n. 4 tuntia, noin kaksinkertaiseen tilavuuteen) 1,5 l vettä keittämiseen 1 isohko porkkana ½ pientä lanttua ½ palsternakkaa 1/4 selleriä 1 isohko sipuli 2 x 350 g pippurimarinoituja kanasuikaleita mausteiksi: ruohosipulia, mustapippurirouhetta, valkopippuria, aromisuolaa Ohraryynit kiehumaan reiluun vesimäärään (meillä oli 3 litran kattila). Juurekset n. 5 mm kuutioiksi, pannulle ensin porkkanat ja lantut ruskistumaan, muut juurekset n  5 minuutin kuluttua pannulle. Ruskistetut juurekset ohrakattilaan kiehumaan. Kanasuikaleet pannulle ruskistumaan, sieltä kattilaan muiden kaveriksi. Mausteita sopivasti. Haudutellaan, kunnes koostumus sopiva ja ainekset sopivan kypsät. Tätä taidetaan tehdä joku toinenkin kerta - lähiruokaa :) Käsityörintamalla menossa vain perussukkia, niitä en tällä kertaa postaile. Ehkä joku toine...

Päädyin videokameran kanssa joulukuussa 2012 Riihimäen kansalaisopiston juhlasaliin. Tunnelma oli katossa jo ennen tilaisuuden alkua. Reilun tunnin ajan kuultiin upeaa rumpuimprovisaatiota kahden ryhmän voimin. Tallenne on kahdessa osassa: Hyvinkään Mölytoosa haastoi Riihimäen TomTomin Rumpurähinään. Molempia ryhmiä ohjaa Osmo Liikanen. Lämmittelyrummutusten jälkeen nautittiin Menu, edettiin Kysymyksiin ja vastauksiin, sooloesityksiin ja vuoropuheluun, loppuhuipentumana kumpikin ryhmä pääsi säestämään tanssitaiteilija Riku Koskisen improvisoitua tanssia. Tuomaristokin oli aivan A-luokkaa: Aku Hirviniemi, Antti Kaikkonen ja Anssi Känsälä. Hurja oli tuomariston tehtävä, monimuotoista ja monipuolista ohjelmistoa oli tarjolla. Tiukka kisa päättyi tasapeliin.  Näitä soittajia pääsee pian kuulemaan muuallakin:  Riihimäen Kehitysvammatuen tukema TomTom-rumpuryhmä esiintyy Finlandia-talossa la 26.1.2013 klo 14 Kehitysvammaisten taiteilijoiden konsertissa .

Voitin Mervillan arvonnassa vyyhdin upeaa villa-pellavalankaa , väriksi valitsin punajuurenpunaisen. Lanka tahtoi ihan selvästi Pelimannin pitsihuiviksi. Puikot 5 mm KnitPro Cubics (vastaa 4½ mm tavallisia), Evilla Wool/Linen 8/2 -lankaa kului 175 grammaa (700 m), koko: takakorkeus 73 cm. Pelimannihuiveja on jo kaksi aiempaa versiota, valkoinen tavallisesta sukkalangasta ja ruskea rustiikimmasta Nepalin villasta . Yhteinen nimittäjä on muoto: selässä kuviopaneeli, sivuhännät niin pitkät, että riittävät isollakin ihmisellä edestä ristiin ja selän taa solmuun. Käyttöhuiviksi tämäkin on tehty. Puvustuksesta tulee vähän mieleen Vaahteramäen Eemelin äiti, ihan hyvä niin :) Yksi pikkujuttu kyllä kävi tämän huivin mitoituksessa. Tarkoitus oli, että etuhännät yltävät noin puolisääreen, jolloin huivia voisi hyvin pitää aukikin. Ei auttanut pingotuskaan, tämän langan silmukat ovat mieluummin leveät. Hännät yltävät edelleen reilusti lattialle saakka, niskasta etuhännän kärkeen 17...

Löysin vuosien etsinnän jälkeen oranssit kengät. Supikkaat. Huopaiset. Aivan superhyvät! Töysän kenkätehtaan tekemät, perinteisellä supikkaan lestillä, myynnissä vain Tuuliviirissä Lappeenrannassa. Onneksi heillä on verkkokauppa ja tilaus hoitui sitä kautta, vajaassa vuorokaudessa saapuivat kyläpostiin :) Sävy vain noissa niin ärheä oranssi, että vaikka vaatekaapista oranssia ja terrakottaa hyvin löytyykin, ei näiden kaveriksi sopivaa sävyä ollut lähellekään missään. Joku vanha mohairsekoite oli jemmassa. 75 grammaa 5 mm puikoilla taipui Wisp-huiviksi Knittyn ohjeella . Kolme ekstramallikertaa, niin riittää isollekin ihmiselle inhimillisesti ympäri saakka.  Ihanat ruusunapit (siis mun neuleissani ei ikinä oo mitään kukkasia, saati sitten ruusuja) löysin Tervakosken Coconutista. Kiinnitysavuksi piti ottaa millinen virkkuukoukku, mikään normineula ei mahtunut napinreiän läpi. Hyvin onnistui niinkin.

Tämä vihreä pari valmistui ensilumien aikaan lokakuun lopulla. Mallina ihana Ken söi kesävoin , Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirja sta. Tyttärelle, kokoa 42-43, lanka: Regia Extra Merino Twist 72 g, puikot 3 mm KnitPro Cubics. Aloitin nämä jo elokuun lopulla ennen Sukkasatoa, jossa en saanut valmiiksi ainuttakaan oikea-aikaista paria. Langan ostin Tervakosken Coconut ista, samoin kulmikkaat puikot. Toinen vihreä on tällä kertaa kirja, Autoilijan tiekartta 85 vuotta . Kirjassa on samat kartta-aukeamat vuosilta 1927 ja 2012. Aika mainio opus, ainakin historiainnokkaalle ja koti-Suomea kiertelevälle :) Kirjapörssistä löytyi, muut tarjolla olleet historiakartat olin jo aiemmin hankkinut. Lokakuun postauksen ihanasta tummanpunaisesta villa-pellavasekoitteesta sain jo huivin aikaiseksi, Pelimannin pitsihuivi syntyi. Yritetään saada kuvatuksikin.

En yleensä voita missään mitään, mutta nyt kävi tuuri! Voitin Mervillan arvonnassa ihanan lankapaketin! Pääsin valitsemaan värit, kun kävin voittoni noutamassa ihan henkilökohtaisesti, Mervilla melkein osuu työmatkan varrelle. Eikös 25 km lisämutka 27 km kotimatkalla ookin lankojen takia ihan normaalia? Valitsin voiton huivilangaksi tummanpunaista pellava-villasekoitetta. Uutukainen Mervillan valikoimissa tämä Wool & Yarnin Wool-Linen , sävy L-32 on superherkullinen, paksuu 8/2, siis 400 m/100 g, vyyhdissä 210 grammaa. Tästä tulee joku ihana! Fabel-sukkalankavaihtoehdoista voiton vei vihreä. Ehkä joulupakettiin?  Ja vielä voittoon kuului kolme herkullisen harmaata kerää Nepalia Sitten ostettiin vielä kuvaajatyttärelle huivilangaksi Wool & Yarnin pinkkipilkkumeleerattua (sävy A-19) 195 grammaa, huiviksi kuulemma. Tässä molemmat huivilangat vielä poski poskea vasten. Kyllä me nyt ollaan ihan ihastuksissamme! Kiitos Merville vielä ihanasta lankapa...

Tehtiin porukalla ihania vaahteranlehtiruusuja. Kuvalliset ohjeet löytyvät haha.nu-blogista . Kuvailin videolle yhden ruusun valmistumista Mintun taitavissa käsissä: Videon taustamusiikki on omatekoista. Syysiltana -foksi soiteltiin porukalla levylle kesällä 1988 erittäin helteisissä tunnelmissa Nummelassa Musiikki-Laihon studiolla. LP-levyn nimeksi tuli Ruusu joka vuodesta (se on juuri se suosikkivalssi) ja se julkaistiin kesällä 1989.