Äijämäki, Joentaka
Äijämäki – Kittilänmäki
Olemme Eteläisessä Hämeessä, Etelä-Suomen läänissä, Lopen pitäjän Joentaankylässä. Tästä on maanteitse matkaa Helsinkiin noin 75, Forssaan 50 ja Hämeenlinnaan 50 kilometriä. Itäinen naapuri ja lähin kaupunki Riihimäki on 17 kilometrin päässä.Tähän ympäristöön liittyy ainakin perimätietona historiallisia asioita. Lähellä on esimerkiksi ollut aikanaan krouvi, jota on pidetty Aleksis Kiven Nummisuutareiden Puol’matkan krouvin esikuvana.
Vedet Pohjanlahteen
Tämän Äijämäen, toiselta nimeltään entisen kappalaispappilan mukaan Kittilänmäen, laki on noin140 metriä merenpinnan yläpuolella. Mäen vieritse virtaavan Pikkujoen pinta on noin 40 metriä alempana. Joki vie vedet ensin Isojokeen ja Kesijärven jälkeen kohti Vanajavettä sekä Kokemäenjoen vesistön kautta lopuksi Pohjanlahteen. Ollaan kuitenkin lähellä vedenjakajaa. Muutaman kilometrin päässä veden suuntana on Vantaanjoki ja Suomenlahti. Mäki kuuluu Salpausselän läntiseen harjuketjuun. Joidenkin tutkija-arvioiden mukaan mäen sora on kasautunut paikalleen jääkauden jälkeen noin 12 500 vuotta sitten.Historiallinen Ryssänkuoppa
Tämän mäen juurella on Jokiniemen risteyksen tuntumassa on Ryssänkuopan nimellä tunnettu kaivanto. Se on peräisin sodan 1808-1809 ajalta. Venäläinen sotajoukko tarvitsi silloin soraa routivan tien kunnostukseen. Kaivupaikka on vieläkin näkyvissä.Noin 500 perhoslajia
Luonnon lajirunsaudesta voidaan ottaa esimerkki eläinkunnasta. Alan tutkijoiden mukaan näissä Lopen maisemissa lentelee noin 500 perhoslajia. Kylätien varressa on nähtävänä kaksi iäkästä rauhoitettua riihipihamäntyä. Vanha rajamänty, sekin rauhoitettu, komeilee muutaman sadan metrin päässä. Täällä nähdään kasvilajistossa nykyisin myös taimiasteella olevia tammia, muista kortteita poiketen vihreänä talvehtivia kangaskortteita sekä ilmeisesti joitakin visakoivuja.
Vanha luontokuvaus
Tämä Joentaka ja Lopen pitäjä ovat tyypillistä etelähämäläistä maaseutua. Loppilaisjuurinen biologi ja historiantutkija Heikki Wuorenrinne on kirjannut tästä seudusta muistiin ehkä vanhimman luontokuvauksen. Se on F.J. Fonseen- nimisen tutkijan vuonna 1750 laatima karttaseloste. Sen mukaan maasto on ”mäkistä ja kivikkoista maata, kuusta, mäntyä ja lehtimetsää, suhteellisen hyvää laidunta”.Pitänee paikkansa vieläkin, myös tämän mäen tuntumassa. Täällä nähdään laiduntamassa mm. itäsuomalaisen rodun kyyttökarjaa. Sitä vaalitaan suojelumielessä entisen Kittilän kappalaispappilan tiloissa.
Hannu Pirttilä
