Viivastolla

Löysin vuosien etsinnän jälkeen oranssit kengät. Supikkaat. Huopaiset. Aivan superhyvät! Töysän kenkätehtaan tekemät, perinteisellä supikkaan lestillä, myynnissä vain Tuuliviirissä Lappeenrannassa. Onneksi heillä on verkkokauppa ja tilaus hoitui sitä kautta, vajaassa vuorokaudessa saapuivat kyläpostiin :) Sävy vain noissa niin ärheä oranssi, että vaikka vaatekaapista oranssia ja terrakottaa hyvin löytyykin, ei näiden kaveriksi sopivaa sävyä ollut lähellekään missään. Joku vanha mohairsekoite oli jemmassa. 75 grammaa 5 mm puikoilla taipui Wisp-huiviksi Knittyn ohjeella . Kolme ekstramallikertaa, niin riittää isollekin ihmiselle inhimillisesti ympäri saakka.  Ihanat ruusunapit (siis mun neuleissani ei ikinä oo mitään kukkasia, saati sitten ruusuja) löysin Tervakosken Coconutista. Kiinnitysavuksi piti ottaa millinen virkkuukoukku, mikään normineula ei mahtunut napinreiän läpi. Hyvin onnistui niinkin.

Tämä vihreä pari valmistui ensilumien aikaan lokakuun lopulla. Mallina ihana Ken söi kesävoin , Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirja sta. Tyttärelle, kokoa 42-43, lanka: Regia Extra Merino Twist 72 g, puikot 3 mm KnitPro Cubics. Aloitin nämä jo elokuun lopulla ennen Sukkasatoa, jossa en saanut valmiiksi ainuttakaan oikea-aikaista paria. Langan ostin Tervakosken Coconut ista, samoin kulmikkaat puikot. Toinen vihreä on tällä kertaa kirja, Autoilijan tiekartta 85 vuotta . Kirjassa on samat kartta-aukeamat vuosilta 1927 ja 2012. Aika mainio opus, ainakin historiainnokkaalle ja koti-Suomea kiertelevälle :) Kirjapörssistä löytyi, muut tarjolla olleet historiakartat olin jo aiemmin hankkinut. Lokakuun postauksen ihanasta tummanpunaisesta villa-pellavasekoitteesta sain jo huivin aikaiseksi, Pelimannin pitsihuivi syntyi. Yritetään saada kuvatuksikin.

En yleensä voita missään mitään, mutta nyt kävi tuuri! Voitin Mervillan arvonnassa ihanan lankapaketin! Pääsin valitsemaan värit, kun kävin voittoni noutamassa ihan henkilökohtaisesti, Mervilla melkein osuu työmatkan varrelle. Eikös 25 km lisämutka 27 km kotimatkalla ookin lankojen takia ihan normaalia? Valitsin voiton huivilangaksi tummanpunaista pellava-villasekoitetta. Uutukainen Mervillan valikoimissa tämä Wool & Yarnin Wool-Linen , sävy L-32 on superherkullinen, paksuu 8/2, siis 400 m/100 g, vyyhdissä 210 grammaa. Tästä tulee joku ihana! Fabel-sukkalankavaihtoehdoista voiton vei vihreä. Ehkä joulupakettiin?  Ja vielä voittoon kuului kolme herkullisen harmaata kerää Nepalia Sitten ostettiin vielä kuvaajatyttärelle huivilangaksi Wool & Yarnin pinkkipilkkumeleerattua (sävy A-19) 195 grammaa, huiviksi kuulemma. Tässä molemmat huivilangat vielä poski poskea vasten. Kyllä me nyt ollaan ihan ihastuksissamme! Kiitos Merville vielä ihanasta lankapaketista!

Tehtiin porukalla ihania vaahteranlehtiruusuja. Kuvalliset ohjeet löytyvät haha.nu-blogista . Kuvailin videolle yhden ruusun valmistumista Mintun taitavissa käsissä: Videon taustamusiikki on omatekoista. Syysiltana -foksi soiteltiin porukalla levylle kesällä 1988 erittäin helteisissä tunnelmissa Nummelassa Musiikki-Laihon studiolla. LP-levyn nimeksi tuli Ruusu joka vuodesta (se on juuri se suosikkivalssi) ja se julkaistiin kesällä 1989. 

Meni vaatekaappi hiukan uusiksi alkusyksystä, kun kesäiset soitot ovat hävittäneet naisesta massaa yhden maestroharmonikan verran, siis koko lailla 10 kiloa! Löytyi tutusta kaupasta pari kivaa tunikaa: vinoon leikattu ruudullinen puuvillasekoite ja turkoosi neulosversio. Tämän turkoosin kanssa olin soittokeikalla pari postausta takaperin (noin ohkainen en tosiaankaan oo, mainoskuvan lainasin). Nyt on ongelma: tunikat ovat kovasti 1960-luvun tyylisiä, varsinkin tuo turkoosi. Pitäisi keksiä joku 60-luvun tyyliin sopiva huivimalli. Virkkaamisesta en tykkää ja siitä kipeytyy todennäköisesti taas vasen olkapää, vaikka oikeakätinen olenkin. Neulottavaa mallia siis haen. Langaksi tulossa luultavasti Vuorelman Satakieltä tai Malabrigo Lacea. Satakieli vielä kaupassa, Lacea on varastossa yllättäen poltettua oranssia ja luonnonvalkoista, pari vyyhtiä kumpaakin. Millaisen huivin tai muun hartiat lämmittävän tekisit tälle kaveriksi?

FB-ryhmä Senja opettaa sinulle ruotsia on ollut suosikki jo pitkään. Sopivissa erissä monipuolista ja hauskaa kielivirittelyä. Senjan blogi löytyy  http://senjaopettaa.fi/ Muutama viikko takaperin kyseltiin mahdollisia tilaajia uudelle kirjalle, jonka sisällöt on koottu suoraan noista mainioista postauksista. Kickstarterissa tein ennakkotilaukseni ensimmäisten joukossa ja kirja saapui eilen. Upea! Hulvaton! Kertakaikkisen motivoiva! Ja ekstrana saapuneet kortit, ihania :D Tämä kirjahan pääsi uutisotsikoihin, moneksi päiväksi vallan. Esim. maikkarille  ja Hesariin , Poliisihallituksen mukaan joukkorahoitus olikin yksityishenkilön rahankeruuta, johon ei ollut lupia. Minä tein kyllä selkeän ennakkotilauksen uudesta hyvästä oppikirjasta verkossa. Ei aina pieni ihminen ymmärrä byrokratian koukeroita! Joka tapauksessa sain upean kirjani ja kirjassani lukee: "Kirja on osa poliisihallituksen POLISSTYRELSEN tutkimaa 1000 kappaleen erää, josta tämä kirja on numero 81."

Kiitos punaisten kommenteista! On ne oikeasti hienoja! Paitsi ne korkeat korkkarit sileillä kivilattioilla, tänään vasta testailin. 9 cm korot on mulle liikaa, ainakin nyt. En meinaa millään osata kulkea riittävän rauhallisesti. Painopistettä, kitkaa, mahdollista jarrutusmatkaa ja todennäköistä äkkipysähdystä pitää miettiä joka askelella, vähän on vaikeeta. Pitää jotain pohjakarhennusta kehitellä... Nämä kahdet verkkokenkäkaupan ostokset osoittautuivat paremmin mun vauhtiini sopiviksi:   Aivan mainioita molemmat! Riittävän pitävä pohja, lesti sopivan tilava, jopa mun G-lestiselle käpälälle, pohjapehmustettakin on päkiän alla. Nuo punaruskeat Tiggersit ovat kuulemma erityisesti mun näköiset. Joo, ovathan ne ;) Ja kumma kyllä kaapin kätköistä löytyi yksi muinaisvuotinen hyvin samanvärinen jakkupukukin - ja se mokoma mahtui päällekin! Omituista! Mustat kumipohjaiset Clarksit tuli eilen testattua työpaikan 20-vuotisjuhlien, lukuvuoden avajaisten ja uusien tilojen avajaisten coc

Kumma juttu, monenlaista punaista on tarttunut kesän aikana matkaan. Upein löytyi Turusta Keskiaikamarkkinoilta Hopealuun kojulta: Veriseitikillä värjättyä hirvensarvea ja laavakivihelmiä. Tätä mallia Helena teki vain kolme kappaletta ja tämä ainokainen punainen. Tykkään ihan täysillä! Sata-Häme Soi -talkoisiin mennessä poikettiin Q-kengän myymälässä. Näillä Arcopedico -kengillä on nyt kävelty parit festariviikot kokonaan, melkein kaikki muutkin kesän retket, enkä malttanut loman jälkeenkään näitä kotiin jättää. Värivaihtoehtoja tässä "mummokuminauhaverkkokengän" uudessa mallissa oli ainakin musta ja tummanharmaa hopearuusukuviolla. Ajokantapäät ja kaikki! Nää on oikeasti hyvät! Ihanan palvelevasta melkein kotikylän kenkäkaupasta Riihimäen Kenkä-Ekspertiltä löytyi yksi niin mun näköinen kenkäpari, vaikka korkoa olikin hiukan normaalia enemmän, että oli ihan pakko parin viikon harkinnan jälkeen kumminkin mennä se hakemaan. Pyöreä kärki, solmittavia nauhoja ja

Lankoja ja puikkoja on näkynyt niin vähän tämän lomalaisen tassuissa, että jäi KYH kokonaan aloituksiakin vaille. Kaikenlaiset talkoosoitot ovat vieneet naista suunnilleen koko kesän. E nsin 8.6. illalla Mäntsälässä Sepän Soiton Kansanmusiikkikirkossa mukana pelimanniryhmässä. Ilta jatkui upealla Sepänmäen museolla, hienolla Yöttömän yön vaelluksella , hyttysiä oli äärimmäisen runsaasti ja suuria. Harmaa revontuleni pääsi lämmittämään Markea esityksen lopuksi.  Lauantaina 9.6. soiteltiin Loimaalla lavalauantaissa Pappisten lavalla . Upea paikka, mukavaa väkeä, leppoisa tunnelma. "Loimaan pojat" soittelivat Loimaan lehden kutsumina juhannusristeilyllä mm. Kaunis unikuva -foksin , vanhaan hottityyliin tietenkin. Tätä sorttia pitää jossain vaiheessa päästä opettelemaan :) Parit lavatanssit kotinurkilla kesäkuun lopulla, ihan vaan tanssimassa. Kalevan ladolla pääsin ekan kerran kuulemaan hienoäänistä Anita Joensuuta . Anita tulee meidän tansseihin laulamaan yh

Kesäloma koittaa viikon päästä, silloin on hyvä aika yrittää herätellä horroksesta sekä käsityötouhuja että tätä blogia. Kesäyön hullutus alkaa juuri sopivasti :D Olen ollut kahtena kesänä mukana Kesäyön hullutuksissa ( KYH ) ja tykkännyt kovasti! Ensimmäisellä kerralla 2010   sain kaikki isommat työt valmiiksi mutta jokunen barbie-kokoinen vaate jäi kesken, ovat kesken edelleen. Viime vuonna onnistuin ottamaan tarpeeksi innostavia töitä puikoille. Viime vuoden KYH-satoa oli myös  ohjekuvasarja sisältä purkeavaan kerään , tytär testaili ihkauutta kameraansa samalla. Yksi iso kyhäily tulee olemaan pellavapaita itselle, pienistä töistä löytyy luultavasti asustekoristeita tai koruja, ehkä pieni koukuttu laukku,mahdollisesti sukkiakin. Tuo iso työsuunnitelmani on sen verran iso ja lanka todennäköisesti ohuehkoa, että yritän muistaa innoissani pitää ne pienemmät riittävän pieninä.

Kovin on ollut touhua muualla ja hiljaista täällä. Langat ja lankatyökalutkin ovat saaneet viettää keväthorrosta omissa koloissaan. Töissäkin hiukan tavallista tiiviimpää ja kaikki viikonloput kulttuurintäyteisiä: 15.4. Kanta-Hämeen kuorokatselmusta katselin ja kuuntelin tuomariston sihteerinä (10 kuoron palautteet lopulta puhtaaksikirjoitettuna, 10 sivua  tekstiä täys), 21.4. paikallisen puhallinorkesterin iltamatansseissa oltiin kerrankin vain yleisönä, sitten  28.4. kisailtiin Suomen mestaruudesta ja meidän porukka sai kotiintuomisiksi pronssipokaalin , 5.5. talkoilin pelimanniyhtyeiden SM-kisoissa. Olipa siellä välissä vielä yksi tanssikeikka , tyttären opiskelukämpän muutto ja kalusteiden hankintaa, 3-päiväinen konferenssi Aulangolla, tutkimuspäivä Turun maakunta-arkistossa ja jonkin verran ay-aktiivisuuttakin. Eilinen meni Suomen harmonikkaliiton kevätvaltuustossa Ikaalisissa. Toukokuun 6. päivänä vietettiin maailman harmonikan päivää . Soittokaveri vinkkasi, että netistä tul

Kirsin kutimet -blogista osuin huomaamaan laskurilukeman 11111 ja paketti kiiti meidän suunnalle ennätysajassa. Oli kovin minunvärinen paketti: musta-harmaa-sävyistä Nokea ja ruska-Puroa. Kiitos :) Uusi aarre on eka ihan ikioma tietokone, tosin tablet-mallia. Ei oo i-alkunen vaan Eee. Asus Transformer Prime , 32 gigaa flash-muistia, neliytiminen prossu, 10,1-tuumainen taulu, ja kirjoittaminenkin onnistuu hyvin, kun tähän pakettiin kuului vakiona telakka-näppäimistö. Liitäntöjä tässä android-tabletissa on enemmän kuin i-alkuisissa. Akkukesto 12 tuntia käyttöä pelkällä taululla ja 6 tuntia lisää näppistelakan kanssa. Yhden kaksipäiväisen konferenssin kokemuksella: Tykkään! Eka postausyritys nyt liikkeellä, mistähän tänne laitettaisi tunnisteet. Pitää tutkailla vielä.. Published with Blogger-droid v2.0.4

Kävi taas vanhanaikaisesti, kun verkkokirjakauppoja selasin... Ensin löytyi Bookdepository sta kaikille Ylpeys ja ennakkoluulo -faneille kovin houkuttava Austentatious Crochet -virkkuukirja. Wickham-jakku koukutti jo muitakin. Napillinen palahuivi taitaa myös päästä useampaan toteutukseen.  Boutique Knits piti lopulta palauttaa kirjastoon ja oli monta ihanaa vielä tekemättä, kesäisiä lankoja voisi käyttää vaikka pikkulaukkuun. Sitten ystävä kyseli FB:ssä, miten Hobipunkt ista saa tilattua. Uutta Haapsalun huivikirjaa hän havitteli. Näytti hienolta kuvissa, mutta livenä oli vielä paljon hienompi! Iso, komea, roosakantinen, selkeä, ihania ohjeita, hyvät kuvat ja kaaviot! Reilu A4-koko, kovat kannet, 272 sivua! Joko sanoin, että upea! Oli muutenkin aika inhottava verkkokauppa tuo Hobipunkt. Erityisen kurja kohta oli alekori. Muutama juttu piti ihan kokeeksi tilata.... Seuraava kirjalöytöpaikka oli paikallisen ABC:n Kirjatori. Siellä oli monta historiallisten karttojen

Yhden vyyhdin pitkulainen Leda-huivi , selkeä ohje ja hyvät kaaviot, ihanaa lankaa ja hyvät puikot. Kaikki ainekset koossa parin illan tv-työhön. Hyvin onnistui väliaikainen aloitus, myös silmukoiden poiminta ja keskikohdan "salmiakit" symmetrisiksi. Muttei kumminkaan mennyt niinkuin Strömsössä, vaikka punnitsin langan tarkkaan puoliksi: loppui mokoma kesken jälkimmäisen pään päättelyissä, juuri vähää vaille. Purkaa olisi pitänyt yksi mallikerta molemmista päistä ja toisen pään päättely, en viitsinyt. Onneksi tyttären opiskelumatkojen varrelle osuu Vuorelman tehtaanmyymälä ja sieltä sai myös 50-grammaisen "puolivyyhdin", josta kului kokonaista 6 grammaa harmaata Satakieltä. Menihän siinä ihan 25 minuuttia lopun hännän neulomiseen ja päättelyyn. Pyykkikoneeseen uintiretkelle, puuvillalankaa pingotusavuksi, reipaskätinen pingotus ja lopputulos on aika mainio. 28 x 175 cm hillitynharmaa asustehuivi. Toinen kypsytelty olikin terveysjuttu. Pitkään olen miettinyt k

Viime viikonloppu meni suurella harmonikkaristeilyllä . Silja Europa oli soittoa täys! Virallisia esiintymisiä oli meidän porukalla kaksi: sunnuntai-iltana konsertitisoitto aulassa, maanantaina soiteltiin tanssit Ocean Clubilla. Puskasoittoina jatkettiin satunnaisilla kokoonpanoilla pitkälle aamuyön tunneille. Taidettiin me kyllä vähäsen laulaakin. Pari tuntia askellusjumppaa valkoisen 12 kilon sylipainon ja käsiliikkeiden kera tuntui kyllä seuraavana aamuna vastapuolen lihaksistossa. Tässä kuvassa kaulassa uusi omatekoinen pronssisävyinen kaulakoru. Onpa hyvin ikuistettuna myös uudet väriraidat ja silmälasitkin :) Reissuneuleena oli turkoosia Vuorelman Vetoa ja 43 kokoiset perussukat. 106 grammaa, varteen yksi palmikonkäännös, rintavalle jalalle hiukan korkeampi kantalappu, kiilakavennukset vanhanaikaisesti harventuen ja kärkeen nauhakavennus. Punaiset lyhytvartiset kokoa 42, 86 grammaa Novitan 7 veljestä, puikot 3,25 mm. Sisätossuiksi tyttärelle. Upea auringo

Uskonhan minä, että ne värit ovat aivan sopivat tuossa virkatussa :) Kiitos ihanista kommenteista. Värikylläisyyden vastapainoksi kai sitten puikoille pääsi harmaata. Pakkaset usuttivat kohti lankavarastoja, keskiviikoksi taas luvattiin taas liki 20 astetta pakkasta. Harmaata Tempoa oli jäljellä kolme kerää, ostin vuoden 2009 lopulla isännän " haarniskatakkia " varten. Ei olisi Tempo siinä kestänyt, kun 7-veikkakin nukkaa, vaikka "pyhätakkina" onkin vain pidetty. Pipon malli Boutique Knits -kirjasta Sideways Grande Cloche (ravelryssä cloche, kirjassa hat). Siinä kirjassa on ihan liian monta ihanaa mallia, harmillisesti pitää jo kohta palauttaa kirjastoon. Kaulurin malli Darkside Cowl  Ravelrystä. Yksi kerä (100 g = 115 m) kului Tempo-lankaa kauluriin ja toinen pipoon. Pieniä langan vaatimia muokkauksia molemmissa toteutuksissa. Kauluri on ollut valmiina jo vuoden verran, jäi bloggaamatta silloin, pääsi käyttöön vasta tänä talvena, kun uusi takki k

300 g liukuvärjättyä villaa, vitosen koukku ja isoäidinneliön tapaan kolmiomuotoa. Hiukan muotoilua, jotta pysyy paremmin hartioilla (pitää seuraavaan vielä vähän tarkentaa muotoiluja). Reunaan vielä simpukkavirkkuuta oman mummun opetusten mukaan. Huivi 175-senttisen valokuvaajani harteilla, keskitakakorkeus 65 cm. Tästä tuli aika kiva!  Oli vähän turhän ärheät värivaihtelut mulle, mutta neiti valokuvaajani tykkäsi kovasti. Hiukan vilahtelee yhdet ompeluksetkin, mustaan kellohameeseen palataan vielä, kun henkselit ja koristeet ovat valmiina :)