Paloheimo, Hjalmar Gabriel (sukunimi Brander vuoteen 1906)
(17.10.1864, Kangasala – 29.6.1919 Loppi)
- teollisuusmies, perusti ensimmäisen merkittävän suomenkielisten hallitseman teollisuuskonsernin Suomeen
- senaattori, kansanedustaja, maanviljelysneuvos
- isä Lopen kirkkoherra Henrik Brander vuodesta 1868 ja äiti Lovisa Fredriksson
- ylioppilas 1884, teologinen tutkinto 1888, pappisvihkimyksen jälkeen Hämeenkyrön kirkkoherran apulaisena
- avioitui Santamäen kartanon tyttären Elin Hernbergin kanssa 1889, osti kartanon Hernbergin perikunnalta lainavaroin ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kartanon pinta-ala oli tuolloin n. 1000, uudisti viljely- ja karjanhoitotavat ja hankki lisää maaomaisuutta
- Elin oli kuollut vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta lapsivuoteeseen ja toinen vaimo Fanny Olivia Hellén 1905, kolmas avioliitto Kormun kartanon tyttären Ida Anderssonin kanssa 1906, oston kautta kartanon 2600 ha:n maat liittyivät Paloheimon maaomaisuuteen, joka oli nyt n. 6000 ha, pääasiassa Lopella
- Teollinen toiminta alkoi Santamäen kartanon yhteyteen 1890-luvulla perustetuista pienestä sahalaitoksesta ja tiilitehtaasta, niitä seurasivat saha Lopen Kesijärvellä sekä saha ja voimalaitos Riihimäellä. Santamäessä valmistettiin tiiliä 1894-1981
- Kesijärven saha ja Riihimäen laitokset yhdistettiin toisiinsa 1907 kapearaiteisella rautatiellä
- Paloheimon teollinen toiminta laajeni lasiteollisuuteen 1909, tiilien valmistus kasvoi 1912 voimakkaasti, ainoastaan turvebrikettien valmistus ei ottanut onnistuakseen ja brikettitehdas tuhoutui räjähdyksessä 1916
- toiminta laajeni myös muualle, Kajaanin Puutavara Oy sahasi ja valmisti myöhemmin selluloosaa. Paloheimo osti yhdessä veljensä K.A. Paloheimon ja Nestor Toivosen kanssa Vuojoki Gods Ab:n osakekannan, yhtiön omistama 8000 hehtaarin metsäomaisuutta Rauman ympäristössä hyödynnettiin perustamalla saha ja sellutehdas, laitoksista muodostettiin yhtiö Rauma-Wood Ltd.Oy
- muuta toimintaa: Santamäen höyrymylly 1878-1973, Tekokermatehdas valmisti Launosissa Kermake, Tarmoke ja Punahilkka tuotteita 1930-luvun alulta parin-kymmenen vuoden ajan, leipomo, meijeri, sianhoitokoulu
- Suomalaisen puolueen valtiopäivämies ja kansanedustaja 1904-1909
- Senaattorina vastasi elintarvikehuollosta Paasikiven senaatissa 1918
- merkittävä ja laajakantoinen työ oli maauudistuksen eli torppien vapautuksen puolustaminen, Lex kallion ja Lex Pulkkisen nimellä tunnetut lait toteutettiin käytännössä kansallissodan jälkeen 1921
- perikunta muodosti kuolinpesästä osakeyhtiön, josta 1920-luvulla erosivat Kajaanin ja Rauman toiminnot itsenäisiksi yhtiöiksi, Riihimäen ja Lopen seudun tehdaslaitokset jäivät yhtiöön
Lähteet
- Kartanokulttuurista nykyaikaan, Kormu-Launonen kyläkirja 1997
- Lopen historia I, Jorma Kallenautio 1976