Karjalaiset Lopella

Tekijä

Talvi- ja jatkosodan jälkeistä pika-asutuslakia seurasi maanhankintalaki. Vahvistetun sijoi-tussuunnitelman mukaisesti Kannakselta sijoitettiin noin 8000 Antrean asukasta Hämee-seen; Riihimäen kauppalaan sekä Hausjärven, Janakkalan, Vanajan (nyk. Hämeenlinnan) ja Lopen kuntiin. Lopelle asutettiin Liikolan, Kuparsaaren, Kaltovedenmaan, Iivolan, Meskalan, Kuukaupin ja Varikselan kylien asukkaat. Lisäksi tuli yksittäisiä perheitä ainakin 14:sta muusta Karjalan kunnasta. Kaikkiaan siirtokarjalaisia asettui Lopelle yhteensä noin 1100 henkeä, antrealaisia heistä oli noin 900. Tästä seurasikin voimakas väestönkasvu Lopella, sillä kun vuonna 1938 asukkaita oli 7908, oli asukkaita pakkoluovutettujen seura-kuntien lakkauttamisen jälkeen vuonna 1950 jo 9416 henkeä.

Asutustoimintaan käytetystä maa-alasta noin kolmanneksen, 1735 ha, josta peltoa 461 ha, luovutti H.G. Paloheimo Oy. Lunastetulle alueelle Kormun ja Santamäen kartanoiden mail-le muodostettiin kaikkiaan 133 tilaa ja asuntoaluetta. Maanhankintalain mukaan Lopelle muodostettiin kaikkiaan 194 tilaa ja asuntotonttia.

Ylä-Vuoksen Maamieskoulu toimi jonkin aikaa sodan jälkeen Kormussa Santamäen kartanossa. Etelä-Hämeen maamieskouluhanke kuitenkin raukesi ja varat lahjoitettiin Vuoksen Säätiölle.

Yhdistystoimintaa

Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakunnalliset järjestöt olivat perustaneet Karjalan Liiton jo heti talvisodan jälkeen1940. Liiton aloitteesta Lopellekin perustettiin oma karjalaisseura, jonka perustamiskokous pidettiin 15.12.1946, nimeksi tuli Lopen Karjalaiset ry.  Nimi vaihtui 1992  Lopen Karjalaseuraksi, sillä toiminnan luonne oli muuttunut ja toiminnassa oli yhä enemmän mukana muita kuin Karjalassa syntyneitä. Karjalaisen perinteen ja kulttuurin vaaliminen jatkuu vahvana, sillä seuran hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kolme alle kolmekymppistä jäsentä.

Lopella asuvat karjalaiset ovat olleet tekemässä mm. Kuparsaaren, Liikolan, Taurun, Ropula-Kuukaupin ja Syvälahden  kyläkirjoja. Kirjojen kustantamista on tukenut Vuoksen Säätiö. Antreaseurassa toimii aktiivisesti monia loppilaisia, seuran kotipaikka on Helsinki. Loppilaisia on myös Hatakan, Kempin, Kuparisen, Pyyhtiän ja Ruposen sukuseuroissa.

Sanontoja

  • Kuus kertaa päiväs voip käyvä kyläss, seitsemännell pittää olla asiaa
  • Oikei tul suu hyvämakuseks, ko sai haastaaksei siu kanssais
  • Jos ei voi tehhä hyväks, voipha tehhä ainakii paremmaks

Lähteet

  • Jorma Kallenautio, 1976, Lopen Historia I, kunnallisen itsehallinnon aika
  • Seppo Simonen, 1951: Antrea, Antrean ja Vuoksenrannan kuntien muistojulkaisu
  • Antti Pullinen, 1999: Vuoksen perintö, Vuoksen Säätiö 50 vuotta
  • Harri Hatakka ja Jorma Arminen, 2006: Lopen Karjalaseura ry, 60-vuotishistoriikki

Koonnut Aulikki Kemppi, Paikallisoppaaksi Lopelle –kurssi 2007


Palaa 2007 paikallisopaskurssin kurssitöiden koostesivulle

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Annis-huivi suomeksi / Annis shawlette in Finnish (design Susanna IC)

Tekijä
Kuva
Tässä viimeinen lahja syksyn 2010 Salaiselle neuleystävälleni Phedralle ja muillekin mieluummin suomeksi neuloville. Phedralla huivilanka jo odottelee, Annis-huivi on suunnitelmissa. Sain suomennosluvan huivin suunnittelijalta Susanna IC :ltä eilen. Annis-huivi on julkaistu Knittyn kevät-kesä 2010 numerossa. Pitsikaavio ja huivikuvat löytyvät sieltä . Kuva: Diana E (linkitetty Knittystä) Annis-huivin ohje suomeksi (pdf) Hyviä neulehetkiä :) PS. Nyppyjen tekemiseen keksin varmemman ja helpomman keinon   Echo Flower -huivia tehdessäni syksyllä. Here comes the last gift to my Autumn 2010 Secret Knitting Pal Phedra and to all who wish to knit in Finnish. Phedra has shawl yarn already waiting, Annis is in her plans. I got permission for Finnish translation from Annis designer Susanna IC yesterday. You can find Annis shawlette pattern in Knitty Spring + Summer 2010 collection. Lace chart and gorgeous pictures of the shawlette are available there . Picture: Diana E (linked f...
Lue lisää

Nypläyksiä ja kansallispukuraitaa

Tekijä
Kuva
Aikaa sitten aloittamani palapitsiliina on valmis! Toinen oikea työni! Viime kerralla Mäntsälän kansalaisopiston viikonloppukurssilla liina tuli valmiiksi. Tällä viikolla vein liinan Hämeenlinnaan Sipen kehystämöön. Päädyttiin Sipen kanssa siihen, että päälle näkymätöntä lasia, kehys 1920-luvun piironkiin sopivaksi ja taustapahviksi ihan yllättäen terrakottaa.  Taannoin löysin tori.fi:stä matkanypläystyynyn. Ensimmäiseksi työksi tällä tyynyllä laitettiin alkuun floderin reunapitsi. 17 paria, 70 cm pitäisi tätä ensimmäistä pitsiä tehdä. Jokin painosysteemi pitää tälle kevyelle keksiä, että pysyy pöydällä paikallaan. Siitä se lähtee :) Sitten huomasin, että Suomen Pitsinnyplääjät ry oli koonnut kaikki Mäntsälän kursseilla kuvaamani ohjevideot yhdelle listalle omille kotisivuilleen. Vinkkivideoita olikin ihan huomaamatta kertynyt jo parikymmentä!  https://www.suomenpitsinnyplaajat.fi/videoita-nyplayksen-nikseista *** Pitkästä aikaa ompelin...
Lue lisää

Lankaa ja vielä yhdet kulmikkaat puikot

Tekijä
Kuva
Arpaonni suosi Simpuran supinoiden   arvonnassa , ihana Kamena-vyyhti (kuvassa vasemmalla) saapui tänään postissa. Kiitos! Upeaa on!  Huivi tästä tietysti tulee, ehkä oma sommitelma, luultavimmin epäsymmetrinen tai puolikuu tai muu hiukan kummallinen muoto :) Eilen tehtiin tyttären kanssa koulupäivän päätteeksi treffit Sukkulaan , siihen ihan aseman viereen matkakeskuksen taloon. En olisi uskonut paljetillista lankaa ostavani oman perheen käyttöön. Olin päättänyt jättää huivilangat vähemmälle ja ainakin vähentää oranssien hankintaa.  Niin vain yksi kerä tarttui matkaan Fame trend paljettia (kuvassa oikealla). Kauppiaskin oli sitä mieltä, että tää on ihan selvästi punaista ja menossa tyttärelle eikä mulle :D Kolmannet kanttiset sukkapuikot (kuvassa keskellä) muuttivat meille myös. Nämä ovat 3,5 mm, joka vastaa 3,0 mm pyöreitä puikkoja käytännön toimissa. Ennen joulua ostin jo 3,0 mm ja 4,0 mm sukkapuikot ja 4,0 mm & 6,0 mm pyöröpuikon päät KnitPro-sarjaan....
Lue lisää