Luontomatkailukohteet
Reitit
Omatoiminen retkeilijä löytää kartan avulla Lopelta retkikohteita mielin määrin, tarjolla on myös opastettuja retkiä. Merkittyjä reittejä ovat mm Luutaharjun maastossa Pikku-Samo ja Samo, kirkonkylällä sijaitseva kolmen kilometrin pituinen Isokorkeen luontopolku sekä Melkuttimen kierto, jota kunnan alueella voi taivaltaa 42 kilometrin verran. Polkureitistöjä hyödyntävät myös vuosittain toistuvat tunnetut liikuntatapahtumat, Poronpolun patikka- ja hiihtoretket. Lisäksi uusimpina reitteinä ovat melontareitit Kaartjärveltä Kaartjokea pitkinTopenolle ja Punelian järvireitti.
Luutaharjun luontopolut Samo ja Pikku-Samo
Ensimmäinen Samo-polku syntyi ympäristövuoden innoittamana 1980. Sen suunnittelivat ja toteuttivat Kalevi Airola, Helge Joutsi ja Asko Kaikusalo. Polku avattiin syksyllä 1981 ja saman tien se juhlallisesti luovutettiin Lopen Samoojien ja Lopen kunnan huomaan, jotka ovat vastanneet reitin huollosta. Syksyllä 1989 Samo uusittiin tekemällä muutoksia reittiin ja tauluihin sekä rakentamalla pieni näkötorni.
Tuorein uudistus on vuodelta 2003 jolloin perustettiin Poronpolku ry, joka EU-rahan turvin rakensi mm. pitkospuita ja uuden lenkin, Pikku-Samon. Runsaan kuuden kilometrin pituinen Luutaharjun Samo ja yli kolmen kilometrin pituinen Pikku-Samo polveilevat sekä valtion että yksityisten maanomistajien mailla .
Lopen luonto
Monimuotoisuus perustuu biotooppien runsauteen. Laajojen metsäalueiden Loppea kaunistavat 300:n järven muodostamat vesistöt, joiden rantaviiva on 340 kilometriä. Lopelta löytyy sekä harjujen kuivaa puolukkakangasta että lähdepurojen varren saniaslehtoa.
Myös eläimistöltään Loppi on rikas, maamme 70 nisäkäslajista Lopella on tavattu ainakin 42 lajia. Ilves kuuluu vakiolajistoomme, harvinainen susikin tavataan täällä silloin tällöin, karhu lähes vuosittain. Suurista sorkkaeläimistä näkyvimmät ovat hirvi ja valkohäntäpeura. Valtakunnallisesti arvokkaita lintuvesiä edustaa ehkä parhaiten Kyynäröinen. Sen arvok-kaaseen pesimälajistoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka ja rastaskerttunen. Suolajistoa edustavimmillaan on Luutasuolla ja Purinsuolla pesivä kaakkuri sekä Isosuon ja Purinsuon kalasääsket.
Suojelualueita ja arvokkaita ympäristöjä
- Maiseman- ja geologiansuojelualueita: Sajaniemenvuori, , Erävismäki, Kalattomanlammet, Kaartjärven harjusaaret, Luutasuon-Komion harju, Kormun harju
- Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat miljööt: Santamäen kartano, Kormun kartano, Lopen vanha puukirkko, Riihisalon alue
- Soidensuojelualueet: Karjusuo, Mustinsuo, Mahlasuo, Komionsuo, Poikamonlahden alue, Keihässuo, Luutasuo, Isosuo, Purinsuo
- Kasviston- ja eläimistön suojelualueet, pienvesien ja rantojensuojelu: Riihikallion alue, Tervalammen metsä, Kyläntaustanjärvet, Rautajanlammi, Myllyjärven kangas, Kerminnotkon purolehto, Kyynäröisten järvi, Vojakkalan metsä, Pernunnummen suojelualue, Melkuttimien alue, Kuusela
Lähteet
- Hämeen liitto: Lopen aluevaraukset,
- Aulis Ansalehto, Asko Kaikusalo ja Harri Willberg: Luontomme arvot, Lopen ympäristönsuojelulautakunta 1991
Kooste: Merja Sorri, Paikallisoppaaksi Lopelle –kurssi 2007
