Setälä, Emil Nestor

Tekijä

 (27.2.1864 Kokemäki – 8.2.1935 junassa matkalla Helsingistä Järvenpäähän)

  • suomen kielen ja kirjallisuuden professori, ministeri, lähettiläs, valtioneuvos, kielen ja kansanrunouden tutkija
  • Helsingin yliopiston professorina (1893-1929) E. N. Setälä vaikutti pitkään suomen kielen ja kirjallisuuden tutkimussuuntaan, kansanedustajana, senaattorina ja ministerinä hän oli luomassa itsenäisen Suomen kulttuuripolitiikkaa ja perustuslakeja
  • aloitekykyinen ja tehokas organisaattori, joka Suomen itsenäistyessä loi nuoren valtion kulttuuripolitiikan ja –hallinnon suuntaviivat kirkollis- ja opetusasian senaattorina
  • kuului satakuntalaiseen talonpoikaissukuun
  • varhaiskypsä lahjakkuus, osoittautui jo pienenä hyvin luku- ja opinhaluiseksi; hän oli kolmivuotiaana ensimmäisen kerran kirkossa kuunnellut hartaasti papin saarnaa, kotiin palatessa hän oli noussut viljapellon vieressä olevalle kivelle ja kanssakulki-joiden ihmetykseksi puhua paukuttanut papin saarnan sanasta sanaan, hänellä oli  ilmiömäinen muisti!
  • isä Otto Setälä kuoli lavantautiin nälkävuonna 1867, vaikeuksiin joutunut äiti Sofia katsoi viisaimmaksi antaa lahjakkaan poikansa kasvatiksi lapsettomalle sisarelleen Vilhelmiina Heikkilälle, joka oli naimisissa serkkunsa Lauri August Palosen (1837-1908) kanssa. Brandereiden sivistyssukuun kuuluva Palonen toimi kappalaisena Lopella
  • uudessa kodissaan Kittilän pappilassa Emil Nestor sai tilaisuuden luoda suhteita nuoriin Brandereihin, joista sittemmin Paloheimo-nimisinä tuli merkittäviä talouselämän vaikuttajia
  • Lopen kulttuuripiiriin kuului myös suomalaisuusmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, joka hänkin kiinnostui lahjakkaasta Setälästä
  • kasvattivanhemmat lähettivätkin Lopella kansakoulun käyneen Emil Nestorin Hämeenlinnan normaalilyseoon, josta poika sitten kirjoitti laudatur-ylioppilaaksi kymppiä hipovalla koulutodistuksen keskiarvolla
  • Emil Nestorin ollessa normaalilyseon ensimmäisellä luokalla Palosen perhe siirtyi Kauvatsalle, sillä kasvatusisä oli nimitetty Kauvatsan kirkkoherraksi
  • suomen kieli kiinnosti normaalilyseon lukiolaisia, kielioppia oli opiskeltava ruotsinkielisen kieliopin avulla; Setälä laatikin koulun dosentin Arvid Genetzin rohkaisemana omatoimisesti vaikeaselkoisiin saksankielisiin lähteisiin perehtymällä suomen kielen lauseopin, joka julkaistiin vuonna 1880 Setälän ollessa 7. luokalla!
  • suoritti vuonna 1882 aloittamansa yliopisto-opinnot nopeasti ja loistokkaasti
  • väitöskirja valmistui vuoden 1886 lopussa
  • julkaisi mm. kansanrunoutemme perusongelmaa käsittelevän teoksen ”Sammon arvoitus” sekä tutkimuksia itämerensuomalaisten kielten äännehistoriasta
  • avioitui vuonna 1891 prof. Julius Krohnin tyttären Anni Helmi Krohnin (31.10.1871-18.10.1967) kanssa, joka vietti kesiään mm. sisarpuolensa, Aino Kallaksen, kanssa Loppijärven rannalla Syrjässä, avioero vuonna 1913

Lähteet

  • Suomen kansallisbiografia. Osa 8: von Qvanten – Sillanpää. 2006

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Annis-huivi suomeksi / Annis shawlette in Finnish (design Susanna IC)

Tekijä
Kuva
Tässä viimeinen lahja syksyn 2010 Salaiselle neuleystävälleni Phedralle ja muillekin mieluummin suomeksi neuloville. Phedralla huivilanka jo odottelee, Annis-huivi on suunnitelmissa. Sain suomennosluvan huivin suunnittelijalta Susanna IC :ltä eilen. Annis-huivi on julkaistu Knittyn kevät-kesä 2010 numerossa. Pitsikaavio ja huivikuvat löytyvät sieltä . Kuva: Diana E (linkitetty Knittystä) Annis-huivin ohje suomeksi (pdf) Hyviä neulehetkiä :) PS. Nyppyjen tekemiseen keksin varmemman ja helpomman keinon   Echo Flower -huivia tehdessäni syksyllä. Here comes the last gift to my Autumn 2010 Secret Knitting Pal Phedra and to all who wish to knit in Finnish. Phedra has shawl yarn already waiting, Annis is in her plans. I got permission for Finnish translation from Annis designer Susanna IC yesterday. You can find Annis shawlette pattern in Knitty Spring + Summer 2010 collection. Lace chart and gorgeous pictures of the shawlette are available there . Picture: Diana E (linked f...
Lue lisää

Nypläyksiä ja kansallispukuraitaa

Tekijä
Kuva
Aikaa sitten aloittamani palapitsiliina on valmis! Toinen oikea työni! Viime kerralla Mäntsälän kansalaisopiston viikonloppukurssilla liina tuli valmiiksi. Tällä viikolla vein liinan Hämeenlinnaan Sipen kehystämöön. Päädyttiin Sipen kanssa siihen, että päälle näkymätöntä lasia, kehys 1920-luvun piironkiin sopivaksi ja taustapahviksi ihan yllättäen terrakottaa.  Taannoin löysin tori.fi:stä matkanypläystyynyn. Ensimmäiseksi työksi tällä tyynyllä laitettiin alkuun floderin reunapitsi. 17 paria, 70 cm pitäisi tätä ensimmäistä pitsiä tehdä. Jokin painosysteemi pitää tälle kevyelle keksiä, että pysyy pöydällä paikallaan. Siitä se lähtee :) Sitten huomasin, että Suomen Pitsinnyplääjät ry oli koonnut kaikki Mäntsälän kursseilla kuvaamani ohjevideot yhdelle listalle omille kotisivuilleen. Vinkkivideoita olikin ihan huomaamatta kertynyt jo parikymmentä!  https://www.suomenpitsinnyplaajat.fi/videoita-nyplayksen-nikseista *** Pitkästä aikaa ompelin...
Lue lisää

Lankaa ja vielä yhdet kulmikkaat puikot

Tekijä
Kuva
Arpaonni suosi Simpuran supinoiden   arvonnassa , ihana Kamena-vyyhti (kuvassa vasemmalla) saapui tänään postissa. Kiitos! Upeaa on!  Huivi tästä tietysti tulee, ehkä oma sommitelma, luultavimmin epäsymmetrinen tai puolikuu tai muu hiukan kummallinen muoto :) Eilen tehtiin tyttären kanssa koulupäivän päätteeksi treffit Sukkulaan , siihen ihan aseman viereen matkakeskuksen taloon. En olisi uskonut paljetillista lankaa ostavani oman perheen käyttöön. Olin päättänyt jättää huivilangat vähemmälle ja ainakin vähentää oranssien hankintaa.  Niin vain yksi kerä tarttui matkaan Fame trend paljettia (kuvassa oikealla). Kauppiaskin oli sitä mieltä, että tää on ihan selvästi punaista ja menossa tyttärelle eikä mulle :D Kolmannet kanttiset sukkapuikot (kuvassa keskellä) muuttivat meille myös. Nämä ovat 3,5 mm, joka vastaa 3,0 mm pyöreitä puikkoja käytännön toimissa. Ennen joulua ostin jo 3,0 mm ja 4,0 mm sukkapuikot ja 4,0 mm & 6,0 mm pyöröpuikon päät KnitPro-sarjaan....
Lue lisää